Sähköauton latausasema kannattaa valita omakotitaloon auton latauskyvyn, päivittäisen ajotarpeen ja kiinteistön sähköjärjestelmän perusteella. Laitteen suuri nimellisteho ei yksin tarkoita nopeampaa latausta, jos auto ei pysty ottamaan tehoa vastaan tai kodin muu sähkönkäyttö rajoittaa sitä.
Monessa omakotitalossa 11 kilowatin kolmivaiheinen latausasema ja dynaaminen kuormanhallinta ovat toimiva lähtökohta. Ratkaisu varmistetaan silti aina kohteen mukaan. Jos auto latautuu vain yhdellä vaiheella, sähköliittymä on tavallista pienempi tai kotona on paljon suuria sähkökuormia, sopiva toteutus voi olla toinen.
Miksi kotiin kannattaa asentaa varsinainen latausasema?
Kiinteä lataustavan 3 latausasema on suunniteltu sähköauton pitkäkestoiseen ja toistuvaan lataamiseen. Se ohjaa latausta auton kanssa, rajoittaa virran asetettuun arvoon ja voi tarjota esimerkiksi kuormanhallinnan, ajastuksen, käyttäjähallinnan ja kulutuksen seurannan.
Tavallinen kotitalouspistorasia on alun perin tarkoitettu yleiskäyttöön, ei sähköauton jatkuvaan suureen kuormitukseen. Sen kunto, liitokset ja syöttävä kaapelointi voivat rajoittaa turvallista latausta. Päivittäiseen kotilataukseen varsinainen latausasema on yleensä turvallisempi ja käytännöllisempi ratkaisu [1] [2].
11 vai 22 kW?
Latausaseman teho kertoo enimmäisen, jonka laite voi tietyissä olosuhteissa välittää autolle. Todellisen tehon määrää kokonaisuus.
| Nimellisteho | Tyypillinen sähkösyöttö | Mitä pitää huomioida? |
|---|---|---|
| 3,7 kW | 1 × 16 A | Auto voi ladata vain yhdellä vaiheella tai lataus on tarkoituksella rajattu |
| 11 kW | 3 × 16 A | Tavallinen kolmivaiheinen kotilatausteho, jos auto ja kiinteistö tukevat sitä |
| 22 kW | 3 × 32 A | Vaatii autolta 22 kW:n AC-latauskyvyn ja kiinteistöltä riittävän kapasiteetin |
Auto ei ota vastaan enempää vaihtosähkötehoa kuin sen sisäinen laturi sallii. Jos auton suurin AC-latausteho on 11 kW, 22 kW:n latausasema ei lataa sitä 22 kW:n teholla.
Milloin 11 kW riittää?
11 kW riittää usein hyvin, kun auto on kotona useita tunteja tai yön yli. Valinta on erityisen luonteva, jos auto tukee kolmivaiheista 11 kW:n latausta ja lataustehoa voidaan sovittaa kodin muuhun kulutukseen.
Tavallisessa 3 × 25 A liittymässä 11 kW:n lataus käyttää 16 ampeeria jokaiselta vaiheelta. Ilman kuormanhallintaa muulle sähkönkäytölle jää vähän liikkumavaraa, etenkin jos sähkökiuas, liesi, lämminvesivaraaja tai sähkölämmitys kuormittaa samaan aikaan.
Milloin 22 kW voi olla perusteltu?
22 kW:n lataus voi olla järkevä, jos auto pystyy hyödyntämään sen, kiinteistön sähköjärjestelmä mahdollistaa tehon ja nopeammalle kotilataukselle on säännöllinen tarve.
Täysi 22 kW:n lataus käyttää 32 ampeeria jokaiselta vaiheelta, joten sitä ei voida käyttää täydellä teholla 3 × 25 A pääsulakkeiden kautta. Joissakin laitteissa 22 kW:n nimellisteho voidaan rajata pienemmäksi, jos valmistaja sallii sen ja asennus suunnitellaan vastaavasti. Tämä voi helpottaa myöhempää tehon nostoa, mutta suurempi laite ei yksin tee nykyisestä liittymästä tehokkaampaan lataukseen sopivaa.
Dynaaminen kuormanhallinta sovittaa latauksen muun talon käyttöön
Dynaaminen kuormanhallinta mittaa kiinteistön muuta sähkönkulutusta ja säätää auton latausvirtaa käytettävissä olevan kapasiteetin mukaan. Kun sähkökiuas, liesi, lämmitys tai muu suuri kuorma kytkeytyy päälle, lataustehoa pienennetään. Kun muuta kulutusta on vähemmän, latausteho voi nousta uudelleen.
Kuormanhallinta voi:
- ehkäistä pääsulakkeiden tarpeetonta laukeamista
- mahdollistaa tehokkaan latauksen ilman sähköliittymän turhaa suurentamista
- sovittaa latauksen sähkölämmityksen ja muiden suurten kuormien kanssa
- jakaa käytettävissä olevan tehon usean latauspisteen kesken
- hyödyntää vapaan kapasiteetin automaattisesti.
Kuormanhallinta ei tee pääsulakkeista suurempia. Se auttaa käyttämään olemassa olevan kapasiteetin järkevästi.
Mittaustieto voidaan laitteesta riippuen siirtää latausasemalle kaapelilla tai langattomasti. Langaton ratkaisu voi helpottaa jälkiasennusta, mutta samalla pitää tarkistaa laitteiden yhteensopivuus, yhteyden luotettavuus ja se, miten latausasema toimii tiedonsiirron häiriötilanteessa.
Tarkista nämä ennen laitteen ostamista
Latausasemaa ei kannata valita vain tehon, ulkonäön tai verkkokaupan ominaisuuslistan perusteella. Ennen hankintaa selvitetään ainakin:
- pääsulakkeiden koko ja kiinteistön muu sähkönkulutus
- sähkökeskuksen kunto ja tila tarvittaville lähdöille ja suojalaitteille
- latauspaikan ja sähkökeskuksen välinen kaapelointireitti
- auton suurin AC-latausteho ja lataako auto yhdellä vai kolmella vaiheella
- dynaamisen kuormanhallinnan tarve ja yhteensopiva mittaustapa
- latausaseman sijoitus ulos, autokatokseen tai autotalliin
- kiinteä latauskaapeli vai Type 2 -pistorasiallinen laite
- vikavirtasuojauksen toteutus valmistajan asiakirjoissa
- sovelluksen, verkkoyhteyden ja pilvipalvelun merkitys laitteen käytölle
- kulutuksen seurannan, aurinkosähköohjauksen tai käyttäjätunnistuksen tarve
- mahdollinen toinen sähköauto tulevaisuudessa.
Jos vanhassa keskuksessa ei ole tilaa tarvittaville lähdöille tai suojalaitteille, katso myös milloin sähkökeskuksen uusiminen voi olla ajankohtaista.
Vikavirtasuojaus pitää tarkistaa valmistajan asiakirjoista
Jokainen vaihtosähköllä toimiva latauspiste suojataan enintään 30 mA:n vikavirtasuojalla. Lataustavan 3 latauspisteen tasasähkövikavirtojen suojaus toteutetaan jommallakummalla tavalla:
- B-tyypin vikavirtasuojalla.
- A- tai F-tyypin vikavirtasuojalla ja IEC 62955:n mukaisella 6 mA:n tasasähkövikavirran tunnistimella eli RDC-DD:llä.
Monessa latausasemassa on sisäänrakennettu RDC-DD, mutta se ei ole sama asia kuin varsinainen A-tyypin 30 mA:n vikavirtasuoja. Jos laitteessa on vain IEC 62955:n mukainen RDC-DD, A-tyypin vikavirtasuoja tarvitaan lisäksi kiinteään asennukseen [3].
Joissakin latausasemissa sekä A-tyypin vikavirtasuoja että IEC 62955:n mukainen RDC-DD ovat laitteen sisällä. Silloin koko suojaus voidaan toteuttaa laitteen avulla valmistajan asennusohjeen ja kohteen vaatimusten mukaisesti.
Pelkkä tuotetiedoissa oleva maininta “30 mA AC-vikavirtasuojaus” ja “6 mA DC-vikavirtasuojaus” ei vielä riitä osoittamaan tätä. Asiakirjoissa pitää yksilöidä, että laitteessa on varsinainen A-tyypin vikavirtasuoja ja IEC 62955:n mukainen RDC-DD. Jos vaadittua tasasähkövikavirran tunnistusta ei ole dokumentoitu, suojaus toteutetaan B-tyypin vikavirtasuojalla.
Suojauksen sisältö vaikuttaa myös sähkökeskukseen tarvittavaan tilaan ja asennuksen kustannuksiin. Siksi latauslaite ja sen asennus kannattaa suunnitella yhtenä kokonaisuutena.
Voiko sähköautoa ladata tavallisesta pistorasiasta?
Kotitalouspistorasiasta lataaminen on lataustavan 2 hidaslatausta. Siihen käytetään vaatimustenmukaista latausjohtoa, jossa on ohjaus- ja suojalaiteyksikkö.
Pitkäaikainen latausvirta rajoitetaan 8 ampeeriin SFS-EN 62752:2016 -standardin mukaisessa ratkaisussa. Uudemman SFS-EN IEC 62752:2025 -standardin mukainen latausjohto voi käyttää lämpötila-anturoitua pistotulppaa. Kummassakin tapauksessa pistorasian ja sitä syöttävän asennuksen kunto sekä soveltuvuus pitkäaikaiseen kuormitukseen pitää varmistaa.
Auton latauksessa ei käytetä jatkojohtoa tai johtokelaa [1]. Myöskään tavallista kellokytkintä, irrallista energiamittaria tai muuta väliin liitettävää laitetta ei käytetä, ellei sitä ole nimenomaisesti suunniteltu sähköauton lataukseen.
Jos pistotulppa tai pistorasia lämpenee latauksessa, lataus keskeytetään eikä käyttöä jatketa ennen syyn selvittämistä. Toistuvaan kotilataukseen tarkoitukseen suunniteltu kiinteä latausasema on yleensä parempi ratkaisu.
Mistä latausaseman asennuksen hinta muodostuu?
Luotettava hinta edellyttää tietoja kohteesta ja valittavasta laitteesta. Kokonaisuuteen voivat sisältyä:
- latausasema ja mahdollinen jalusta
- ylivirta- ja vikavirtasuojaus
- dynaamisen kuormanhallinnan mittauslaitteet
- kaapeli, läpiviennit ja kaapelointireitti
- maatyö tai suojaputkitus
- sähkökeskuksen muutokset
- asennustyö, käyttöönottotarkastus ja laitteen toimintatestit
- sovelluksen, verkkoyhteyden ja käyttäjähallinnan käyttöönotto.
Pitkä kaapelointimatka, maahan asennettava syöttö, keskuksen tilanpuute tai usean latauspisteen järjestelmä lisäävät työn laajuutta. Myös latausasemaan sisältyvät suojalaitteet ja kuormanhallinnan toteutustapa vaikuttavat kokonaisuuteen.
Asennus tarkastetaan ennen käyttöä
Latausaseman syöttö on kiinteä sähköasennus. Sille tehdään käyttöönottotarkastus, johon kuuluu asennuksen rakenteesta riippuen aistinvaraisia tarkastuksia, mittauksia ja suojauksen toiminnan varmistaminen. Itse latauslaitteen toimintatestit tehdään valmistajan ohjeen mukaan [2] [4].
Kiinteän latausaseman kaapeloinnin, suojalaitteet ja kytkennän saa tehdä vain sähköalan ammattilainen, jolla on oikeus kyseisiin sähkötöihin.
Voiko asennustyöstä saada kotitalousvähennystä?
Omakotitaloon asennettavan sähköauton latausaseman asennustyön osuus voi oikeuttaa kotitalousvähennykseen, kun muut ehdot täyttyvät. Laitteesta, kaapeleista, muista tarvikkeista tai matkakuluista vähennystä ei saa.
Tarkista ajantasainen vähennyksen määrä ja ehdot Verohallinnolta [5].
Lähetä nämä tiedot tarjouspyynnössä
Latausratkaisun arviointia varten kannattaa lähettää:
- kohteen osoite
- auton merkki, malli ja vuosimalli
- kuva sähkökeskuksesta ja ryhmämerkinnöistä kannet suljettuina
- tieto pääsulakkeiden koosta
- kuva suunnitellusta latauspaikasta
- arvio sähkökeskuksen ja latauspaikan välisestä etäisyydestä
- tieto sähkölämmityksestä, sähkökiukaasta ja muista suurista kuormista
- tieto nykyisestä tai suunnitellusta aurinkosähköjärjestelmästä
- toive kiinteästä latauskaapelista tai Type 2 -pistorasiasta
- tieto mahdollisesta toisesta sähköautosta tulevaisuudessa.
Näiden perusteella voidaan arvioida sopiva latausteho, kuormanhallinnan tarve, kaapelointitapa, suojaus ja työn laajuus.
Usein kysyttyä
Voiko 22 kW:n latausaseman asentaa 3 × 25 A liittymään?
22 kW:n nimellistehoinen laite voidaan joissakin tapauksissa asentaa pienemmälle virralle rajoitettuna, jos valmistaja sallii sen ja sähköasennus suunnitellaan oikein. Täyttä 22 kW:n lataustehoa ei voida käyttää 3 × 25 A pääsulakkeiden kautta.
Onko kuormanhallinta pakollinen?
Ei kaikissa kohteissa. Se on usein järkevä, jos latausteho on suuri suhteessa pääsulakkeisiin tai talossa on sähkölämmitys, sähkökiuas tai muita suuria kuormia.
Riittääkö latausaseman sisäinen 6 mA DC-tunnistus?
Ei yksin. Sen lisäksi tarvitaan A- tai F-tyypin enintään 30 mA:n vikavirtasuoja. Vaihtoehtona koko suojaus voidaan toteuttaa B-tyypin vikavirtasuojalla. Toteutus tarkistetaan valmistajan asiakirjoista.
Saako latausaseman asentaa itse?
Kiinteän latausaseman syöttö, suojalaitteet ja kytkentä kuuluvat sähköalan ammattilaiselle.
Latausasemien asennus Pirkanmaalla
Talovirta suunnittelee ja asentaa sähköautojen latausasemia omakotitaloihin Ylöjärvellä, Tampereella ja muualla Pirkanmaalla. Ratkaisussa huomioidaan auton lisäksi sähköliittymä, kodin muu kulutus, suojaus, kuormanhallinta ja mahdolliset tulevat lataustarpeet.
Tutustu sähköautojen latausasemien asennuspalveluun tai ota yhteyttä. Lähetä mukaan kuvat sähkökeskuksesta ja latauspaikasta, niin voimme arvioida sopivaa toteutusta ja työn laajuutta.
Artikkeli on yleisluonteinen opas. Latausaseman lopullinen teho, suojaus ja asennustapa määritetään aina kohdekohtaisesti voimassa olevien vaatimusten ja laitteen valmistajan ohjeiden perusteella.